Iltaisin, kun pilvet mailleen vaipuu,
aurinkokin laskee puiden taa.
Kukkastenkin varret uneen taipuu,
hiljainen ja kaunis on taas maa.
Silloin pienet tähdet taivaan peittää,
tuikkeellansa maahan vilkuttaa.
Ne meille ilonsäteitänsä heittää
ja salaisuuksiansa kuiskuttaa.

Pieni tähtönen, kirkas, kaukainen
ihmeellinen valo ikuisuuden.
Pieni tähtönen, kaunis, suloinen
sinä olet viesti aamun uuden.

Joskus kesken touhun, leikin, retken
muistan tuikkeen pienen tähden tuon.
Mietteisiini vaivun aivan hetken,
taivaan kaukaisuuteen katseen luon.
Missä ovat tähdet piilosillaan?
Jossain täytyy olla niiden maa.
Ne ulkoilevat varmaan öiseen aikaan
ja saavat tänne maahan kurkistaa.

Pieni tähtönen...